No niinhän sitä sitten kävi, että nyt päivänvalossa luettuani edelliset postaukset, ne vaikuttivat kauheille! Yöllä vaan tuntui että nyt juttu irtoaa ja riehaannuin. Mutta eikös ne suuret taiteilijatkin saa inspiraatioita aina yöaikaan?
Näin muuten kamalaa painajaista. En aijo sitä edes kertoa. Painajaisista kun ei pitäisi niin puhua. Ja toisekseen oli niin kamala, että toivon unohtavani sen pian.
Olen muutenkin hyvin unirikas tyyppi. Näen oikeastaan joka yö unia ja muistan niistä paljon herätessäni. Joskus olen nähnyt enneunia...joko symboolein tai kirjaimellisesti.
Yleensä mä pidän mun unista...Illalla on jännä mennä nukkumaan,kun ei voi koskaan tietää mihin tajunta taas kuljettaa. Saa olla leffan päätähtenä joka yö!
Anteeksi vain, mutta mä meinasin kuolla nauruun. Kirsi Sääski..voi hei eiiii. Mä olen aina ajatellut, että sun pitäs kirjoittaa se kirja. Mistä, mene ja tiedä, kentis jonkinlainen läjäys komediaa tyyliin viivi ja wagner tai kiroileva siili.. mutta omalla tavallasi.. muitutat juoppohullun päiväkirjaa.. ei ehkä kaikkein suurin kohteliaisuus sanoa niin, vaikka ne mun mielestä onkin ihan hauskoja pätkiä. Se juoppohullu siis ei ole kohtelias.
VastaaPoistaMutta kerro.. oliko se sääski siellä vielä? Jalkakatki? Vai mitä sille oli tapahtunut?
PS: Kuolisin jos mun nimi olis Nänninen. Tai Paska. Tai Pillu. Vitulis. Ulkomailla siis.. Onneksi olen aika tavis massaa.. ei tartte kun osata tavata nimensä, jota kukaan ei muuten osaa kirjoittaa... Huoh.