Meidän tiskikone otti loparit toissapäivänä. Olin aina ajatellut, että se on se kodinkone jota ilman en enää pärjäisi. Ilman imuria olen tullut toimeen lakaisten ja tarvittaessa naapuriystävän imppaa lainaten. Pesukone kun on ollut hajalla, niin pesutupa on ollut ahkerassa käytössä...Mutta kuuden hengen tiskit...sellaisen perheen tiskit jotka tekevät tiskiä 24/7...Olin siis aivan varma että seisoisin tiskipöydän ääressä tauotta ilman konetta. Mutta ei! Keittiö on siistimpi kuin koskaan ennen. Tiskipöytä hohtaa kuin leikkaussalin instrumentit! Olen tullut joko vanhaksi tai hulluksi,mutta käsin tiskaaminen on IHANAA! Tosin kyse voi olla uutuuden huumasta. Siis olenhan sitä ennenkin käsin tiskannut...ennen kuin sain tiskikoneen. Mutta silloin se oli kamalaa hommaa. Tiskikone kun muutti taloon, pidin sitä ylellisyytenä...en perusasiana. Mutta hohto se lähtee hopeastakin. Tiskikoneen täyttö ja tyhjennys pääsivät vihatuiden kotitöiden listalle lähelle kärkipaikkaa...Joten heti kun lapset olivat sopivan ikäisiä,ilomielin neuvoin koneen käytön. Ja tadaa; pikkuapulaiset olivat käteviä koneenkäyttäjiä. Mutta koska kyse on lapsista,oli lavuaarissa vähän väliä ruokien tähteitä tai roskia...Eli kun tiskit oli huuhtastu,pistetty koneeseen ja kone päälle...oli keittiö valmis. Ainakin jokatoinen kerta jäi tiskipöytä pyyhkimättä jne.
No mutta nyt hohtaa! Ei ole tiskintiskiä altaassa,ei murun murua tiskipöydällä. Kaakelit kiiltää ja on puhdasta. Ja kaiken takana on nainen! Eli minä!
Okei..ehkä aika onnetonta hehkuttaa tiskaamisesta...Mutta kun se syvin pointti ei olekaan se! Vaan se että entisen tiskivastaisen tiskirasistin kanta on muuttunut!
Tosin sen verran tunnen itseäni jotta tätä onnea tuskin kestänee muutamaa viikkoa pidempään. Mutta elättelen toivoa että uusi kone ois sitten taas asennettuna kun läträäminen alkaa maistua puulta. Ja sitten sitä masiinaa osaisi taas arvostaa. Aivan niinkuin imurointia sen jälkeen kun on elänyt ilman imuria...
Eli suhde kodinkoneisiin täytyy myös päivittää. Vähän niinkuin ihmissuhteet. Kipinää pitää pitää yllä ettei arki syö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti