Valitival

Nyyh..Tänään ois ollut mahis mennä tyttöjenkesken (siis ei mun omien tyttöjen vaan kavereiden) leffaan..Oltais menty katsomaan Karate Kid...Mutta koska ukkeli on töissä pitkän päivän,ei onnaa. Harmittaa..Olen ollut lasten kanssa aika kiree...siis noiden kahden vanhimman. Kummakyllä nuo pienemmät ei niin rasita. Mutta nuo kaks tappelupukaria...hoooh. Aamusella kuuntelin kun niillä oli oikeasti jopa hauskaa yhdessä. Nauroivat ja olivat kuin parhaatkaverit...Näinköhän mä unta? Nyt tapellaan telkkarikanavista,peitosta,väistämisestä toisen kulkuväylältä....lista on loputon. Ja mitä enempi mä kuuntelen,sitä enempi mua rasittaa. Ja sitten tuo lapsi nro 3...se joka rääkyy...Ei ole muuten rasittava,mutta lapsi nro 1.ärsyttää juuri NYT pienempäänsä ja se pienempi omistaa sen maailman karseimman rääkymisäänen,joten musta tuntuu että kohta lähtee taju kun verenpaine nousee!
Yhtenä päivänä nauhotin noiden nahistelua...ja annoin kuunnella. Tyttöjä vähän nauratti. Niin tietysti....Mutta voin sanoa että mua ei naurata.
Mua ärsyttää että pitää hajauttaa neljä lasta välillä pitkin kämppää että olis hiljasempaa. Nyt hajautin esikoisen omaan huoneeseensa ärsyttämästä pienempäänsä...Kuopus leikkii tässä vieressä. Yksi katsoo lastenohjelmaa ja yksi pelaa..Vähän rauhottui meno..Mutta tämä autuus kestääkin ehkä seuraavat kaksi minuuttia.
Ja mä haaveilen joskus viidennestä,kuudennesta...seitsemännestä lapsesta...Olen hullu.